|
Ristiäiset & Nimiäiset 
Rippijuhlat & Aikuistumisjuhlat
Ylioppilasjuhlat & Valmistujaiset
Kihlajaiset
Häät
Hautajaiset
Vuoden Juhlat
Muita Juhlia
Yritysrekisteri
Yritysesittelyt
Liity rekisteriin
Tärkeitä lomakkeita
Keskustelufoorumi
Kauppatori
Artikkelit
Lisää suosikkeihisi
Tee aloitussivuksi
Lisää linkki / kuva
Mediakortti (PDF)
Yhteydenotto
|
|
|
|
|
|
 Alun perin Vapun päivää vietettiin abbedissa Walborgin pyhimykseski julistamisen muistoksi.
Valpurin yönä (30.4. - 1.5.) luultiin noitien ratsastavan luudilla ja pukeilla vanhoille uhripaikoille.
Noitien säikyttämiseksi pidettiin melua mm. laukauksilla, torvilla ja sytytettiin tulia kukkuloille.
Kirkollinen vuosi alkaa 1.5. ja vapunpäivä on vanhastaan (jo 1700-luvulla) ollut pappiloissa merkkipäivä. Myöhemmin siitä on tullut sosiaalidemokratian kansainvälinen juhla- ja mielenosoituspäivä.
Nykyään Vapun päivää aattoineen vietetään Suomessa työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana.
Vapunvieton perinteisiin kuuluvat vappumarssit ja -kulkueet, ylioppilaiden kuorolauluesitykset sekä patsaiden lakitukset.
Vapputunnelmaa luovat puhallinorkesterimusiikki ja vappurekvisiitta (naamarit, ilmapallot, vappuhuiskat).
Ruokaperinteisiin kuuluvat tippaleipien tai munkkien syöminen ja kuohuvien juomien,
kuten siman tai samppanjan nauttiminen. Vapunpäivän aamuna perheet kokoontuvat usein yhteiselle brunssille.
Kirkollinen vappu
Joskus väitetään etteivät suomalaiset osaa juhlia ja että ainakin karnevaaliperinne on suomalaiselle tyystin vieras. Mutta se joka näin sanoo unohtaa vapun. Vappu on juhannuksen lisäksi suomalaisen peruskarnevaali, johon kuuluu erisorttista simaa, tippaleipää , mieskuorolaulua, leivosten leikkiä, ilmapalloa, marssia, sykettä ja sydäntä joka lähtöön.
Kyllä tuo vappuinen Jeesus-marssikin niin hellyttävästi koskettaa ihmispolon sydäntä. Miksi ei marssia Mestarin seurassa, Jeesus-lippuja liehutelleen kun niin monen halvemman asiankin hyväksi on jonot järjestetty ja pelit viritetty. Evankeliumin asia on aina kallis ja kyllä se sietää koko maailmalle kuuluttaa myös vapputorvia töräyttämällä. Ja jos vappu olisi jo Jeesuksen aikana keksitty, niin ei minun ainakaan olisi vaikea kuvitella, että Jeesus itsehän siellä kulkisi kulkueen hännillä ja nousisi vuoren syrjälle vappupuhetta pitämään. Vappu on myös meidän, Jeesuksessa elävien, häneen kastettujen, kristittyjen juhlapäivä vaikkei vappua nyt kirkollisena juhlana virallisesti pidetäkään. Mutta Jeesus-juhla se on , jos Jeesuksessa elämme, ja mikä voisi ollakaan sen iloisempaa kuin kulkea näyttävästi siinä joukossa, joka tunnustaa Herransa ja Vapahtajansa pelastajaksi, uuden elämän antajaksi. Jeesuksessa Kristuksessa olemme kaikki yhtä: hänessä me elämme, hänessä me kuolemme, hänelle me kuulumme, hän on meidän toivomme.
Jeesus elää, mekin saamme elää. Iloitkaamme ja riemuitkaamme kristityt Jeesuksestamme tänään kun vappua juhlimme ja kun kohta kesäkin alkaa olla jo sieraimissa ja suussa. On onnellista elää Jeesuksessa Kristuksessa.
No, liittyy tähän vappujuhlintaan toinenkin raamatullinen henkilö. Häntä ei ole kovin paljon muistettu, mutta sen sijaan hänen rouvaansa ihaillaan ja kiitetään sitäkin enemmän. Jeesus ja Maria ovat aina esillä, mutta Joosef tahtoo päästä unohtumaan. Ja onhan se aika epäreilua, jos yhtä perheenjäsentä ei muistettaisi. Ja mitä sanoisi tasa-arvovaltuutettukin kun Mariaa sitä vain aina suitsutetaan mutta Joosefia ei lain.
Kirkkotaiteessakin Mariaa ja Jeesusta kuvataan kilvan, heidän päälleen asetellaan sädekehää, mutta missä piileksii Joosef? No, onhan Joosefistakin tauluja tehty, on hän päässyt ikoneihinkin, mutta enimmäkseen vanhana miespolona. Onko Joosef haluttu nähdä vanhuksena siksi, ettei nuori viriili mies pääsisi himmentämään kuvaa neitseestäsyntymisestä ja Marian suuresta tehtävästä? Mutta kuitenkin tiedetään että Maria ja Joosef olivat vasta siinä 13-19 vuoden välillä kun he suuren seikkailunsa kohtasivat ja julkisuuteen ponnistivat. Nuorta Joosefia kaipaamme.
Ja onhan se ollut vähän pulmallista sanoa Joosefia isäksi, ikään kuin Pyhän Hengen kilpailjaksi. Opettavathan tunnustuskirjammekin että Maria säilyi neitsyenä Jeesuksen synnytettyäänkin. Että kyllä Joosef noin inhimillisesti ajatellen on aika onneton kaveri, elää nyt parisuhteessa kauniin rakastettunsa kanssa mutta kuitenkin ilman.
Mutta nyt asia on korjattu. Joosefin arvo on palautettu ja juhlapäivätkin hänelle on nimitetty. Joosefin varsinainen juhlapäivä on 19. maaliskuuta, siltä pohjalta allakassamme on silloin Joosefin ja hänen johdannaistensa Joosepin, Juuson ja Josefiinan nimipäivä.
Mutta miten Joosef liittyy sitten vappuun?
No kun kerran monet hurskaat kristitytkin halusivat päästä vappumarsseille - siihen aikaan ei ollut vielä Jeesus-marsseja näet lainkaan – niin paavi keksi että onhan vappu kaikkien työläisten niin tietenkin myös puuseppien juhlapäivä. Ja täytyyhän kirvesmiesten ja puuseppienkin työtä noteerata marssimalla ja niin alkoi Joosefin arvo tässä pörssissä nousta.
Vappu on Joosefin juhlapäivä. Hänestä tehtiin lastenvaunujaan työntävien ja vaippoja vaihtavien perheenisien suojeluspyhimys. Ja onhan Joosef rakennuksillaan keikkuvien työläisten ja puuseppien lisäksi myös neitsyiden, sairaiden ja kuolevien suojeluspyhimys. Ja kun Joosef – ehkäpä juuri vapun ansiosta – pääsi kunnon nousukierteeseen, monet maat halusivat hänet suojeluspyhimyksekseen. Hän onkin tiettävästi Meksikon, Kanadan, Böömin ja Belgian suojelija.
Ja koska hänen kaunis rakastettunsa, Maria on lahjoittanut sädekehänsä tähdet ja sinisen ittansa värit Euroopan unionin lippuun, niin eikö olisi kohtuullista ottaa Joosef tästä vapusta lähtien koko Euroopan unionin ja samalla koko maanosamme suojelijaksi. Eikä tuo politiikka Joosefille muutenkaan aivan vieras ole. Jo vuonna 1937 paavi Pius XI nimitti hänet kommunismin vastaisen taistelun suojelijaksi tunnetuin tuloksin. Ja rakastettu
Kirjoittaja: Veli-Matti Hynninen
veli-matti.hynninen@kolumbus.fi
Kirkkoherra Veli-Matti Hynninen on juhlaperinteen tuntija, Juhlitaan.netin asiantuntija.
|
|
|
|
|
|
|
Vappu