|
|
|
|
Runebergintorttu
Runebergintorttu on mantelilla ja arrakkipunssilla tai rommilla maustettu noin
sadan gramman painoinen lieriömäinen leivonnainen. Sen päällä on tavallisesti
vadelmahilloa sokerikuorruterenkaan ympäröimänä. Leivos on saanut nimensä Suomen
kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin mukaan, jonka kerrotaan mielellään
nauttineen leivoksia aamiaisella punssin kera. Runebergintorttuja syödään lähinnä
Suomessa erityisesti tammikuun alusta Runebergin päivän (5. helmikuuta) tienoille.
Historia
Usein kuullun käsityksen mukaan runebergintortun kehitti J. L. Runebergin vaimo
Fredrika Runeberg, jonka tiedetään tehneen miehelleen vehnäjauhoista,
korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella
koristeltuja leivoksia.
Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa on kyseisen
leivoksen ohje, joka kuitenkin lienee muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestarin
Lars Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta.
Valmistus
Runebergintorttu leivotaan tavanomaiseen murotaikinaan, johon lisätään
mantelirouhetta, kardemummaa sekä keksi- tai piparkakkumuruja.
Jäähtyneet leivokset kostutetaan seoksella, jossa on yksi osa vettä,
yksi osa rommia tai arrakkipunssia ja hieman sokeria. Noin vuorokauden
vetäydyttyään leivokset kuorrutetaan.
Lähde: Wikipedia
|
|
|
Perinteitä 