|
Ristiäiset & Nimiäiset 
Rippijuhlat & Aikuistumisjuhlat
Ylioppilasjuhlat & Valmistujaiset
Kihlajaiset
Häät
Hautajaiset
Vuoden Juhlat
Muita Juhlia
Yritysrekisteri
Yritysesittelyt
Liity rekisteriin
Tärkeitä lomakkeita
Keskustelufoorumi
Kauppatori
Artikkelit
Lisää suosikkeihisi
Tee aloitussivuksi
Lisää linkki / kuva
Mediakortti (PDF)
Yhteydenotto
|
|
|
|
|
|
5. helmikuuta vietetään Suomessa Runebergin päivää.
Suomenruotsalaisen runoilijan Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) syntymäpäivää alettiin juhlia runoilijan täyttäessä 50 vuotta. Nykyään Runebergin päivä on liputuspäivä ja silloin syödään Runebergin torttuja.
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804, Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877, Porvoo) on Suomen kansallisrunoilija.
Runebergin muistoa kunnioittamaan perustettiin vuonna 1885 Svenska litteratursällskapet i Finland. Seura jakaa vuosittain kirjallisuuspalkintoja sekä kaunokirjallisuudelle että tieteelliselle kirjallisuudelle runsaat 600 000 euroa palkintoina, stipendeinä ja avustuksina.
Runebergillä on patsaat Helsingissä ja Porvoossa. Niiden veistäjä on hänen poikansa Walter Runeberg, joka on tunnetuimpia kuvanveistäjiämme. Runebergin koti Porvoossa on nykyään museona. Myös Pietarsaaressa sijaitseva Runebergin syntymäkoti on museona.
Runebergintorttu
Runebergintorttu on mantelilla ja arrakkipunssilla tai rommilla maustettu noin sadan gramman painoinen lieriömäinen leivonnainen. Sen päällä on tavallisesti vadelmahilloa sokerikuorruterenkaan ympäröimänä. Leivos on saanut nimensä Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin mukaan, jonka kerrotaan mielellään nauttineen leivoksia aamiaisella punssin kera. Runebergintorttuja syödään lähinnä Suomessa erityisesti tammikuun alusta Runebergin päivän (5. helmikuuta) tienoille.
Historia
Usein kuullun käsityksen mukaan runebergintortun kehitti J. L. Runebergin vaimo Fredrika Runeberg, jonka tiedetään tehneen miehelleen vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivoksia.
Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa on kyseisen leivoksen ohje, joka kuitenkin lienee muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta.
Valmistus
Runebergintorttu leivotaan tavanomaiseen murotaikinaan, johon lisätään mantelirouhetta, kardemummaa sekä keksi- tai piparkakkumuruja. Jäähtyneet leivokset kostutetaan seoksella, jossa on yksi osa vettä, yksi osa rommia tai arrakkipunssia ja hieman sokeria. Noin vuorokauden vetäydyttyään leivokset kuorrutetaan.
Lähde: Wikipedia
|
|
|
|
|
|
|
Juhlapukeutuminen