Juhlan tyyli
Rippijuhlia*) vietetään konfirmaation jälkeen.
Yleensä juhlaan kutsutaan lähisuku ja kaverit. Varsinaista kutsua ei tarvitse lähettää.
Tytöillä on yleensä valkoinen/vaalea leninki ja pojilla on kokopuku.
Sopivaa asua kannattaa alkaa etsiä jo alkukeväästä, jotta löytyy se oikea.
Näin ehtii rauhassa tehdä asuun mahdolliset muutokset.
Juhlien jälkeen on tapana lähettää kiitoskortti kaikille vieraille.
*) Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella.
Konfirmaatio on edellytyksenä myös sille, että hän voi toimia kummina ja voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan
luottamustoimiin saavutettuaan äänioikeuden edellytyksenä olevan iän (18 vuotta).
Monista saattaa tuntua, että rippijuhlan järjestäminen tuottaa paljon vaivaa.
Stressiä juhlista ei kuitenkaan kannata ottaa! Juhlat voi järjestää hyvin pienimuotoisesti.
Olennaisinta rippijuhlassa eivät ole puitteet vaan sisältö ja yhdessäolo.
Juhlaan liittyvissä asioissa kannattaa kysyä myös konfirmoitavan nuoren mielipidettä: onhan kyse nimenomaan hänen juhlastaan!
Vieraat
Nuoren isovanhemmat ja kummit ovat konfirmaatiopäivänä kunniavieraita. Jumalanpalvelukseen ja ehtoolliselle voi osallistua myös muita lähisukulaisia ja ystäviä. Monissa seurakunnissa on tapana, että nuoren kummit avustavat konfirmaatiomessun toteutuksessa ja esimerkiksi siunaavat kummilapsensa.
Kirkkotilaisuuden jälkeen siirrytään viettämään juhlaa nuoren kotiin. Sinne voidaan kutsua edellä mainittujen lisäksi kavereita, naapureita, kylän miehiä ja kummien kaimoja.
Lahjat
Juhlapaikkaan kannattaa laittaa erillinen juhlapöytä, jos vieraita on tulossa paljon.
Lahjatoive kannattaa tarkistaa nuoren vanhemmilta ettei tule ikäviä yllätyksiä.
Rahalahja on myös tietysti aina tarpeen ja mieluinen nuorelle.