|
|
|
|
Pyhäinpäivä
Pyhäinpäivä ja Halloween juhlinta tuovat valoa syksyn pimeyteen. Molemmat ajoittuvat marraskuun alkuun, pyhäinpäivä vanhana arvojuhlana, halloween nuorekkaana hömppänä. Kummallakin juhlalla ovat omat juhlijansa.
Pyhäinpäivä muistuttaa elämän pyhistä arvoista. Hyväntahtoinen kohtaaminen, katse, hymy ja kädenojennus tuottavat ympärillemme hyvää. Pyhäinpäivä muistuttaa, että pyhiä ovat myös arjen sankarit, tavallisen elämän puurtajat, kaduilla kulkijat tai lentokoneissa matkustavat. Pyhän voi yllättäen kohdata missä vain; on vain pidettävä silmänsä auki.
Myös ennen meitä eläneet, perille päässeet kuuluvat pyhien joukkoon; riemuitseva ja taisteleva seurakunta kuuluvat yhteen. Heille syttyvät pyhäinpäivänä kynttilät haudoilla, kodeissa ja kirkoissa.
Pyhäinpäivä muistuttaa lisäksi vieraanvaraisuudesta ja säntillisyydestä.
Vieraanvaraisuutta harjoitettiin muinoin kattamalla pyhille miehille pöytä ja lämmittämällä sauna. Pyhäinpäivänä ( ennen sanottiin pyhäinmiestenpäivänä) ajateltiin pyhien miesten näet olevan liikkeillä. Talonväki aterioi ja saunoi vasta heidän jälkeensä.
Lisäksi syksyn työt piti pyhäinpäivään eli santtiin mennessä saada tehdyksi. Siis määräaikaan eli dedlineen mennessä tehdyt työt olivat santilleen tehtyjä töitä. "Santista aika räkänätään", kuuluu vanha sanonta. Säntillistä työtä arvostetaan aina.
Pyhäinpäivä keskittyy pyhien ihmisten ja pyhien arvojen muistamiseen. Pyhäinpäivänä poltetaan kynttilöitä. Halloween-juhla puolestaan keskittyy irlantilaisen Jack-veijarin kurpitsalyhtyyn.
Yhteistä näille molemmille on nimi, sillä Halloween (All Hallow`s Eve) viittaa omalla tavallaan tuonpuoleisuuteen.
Kirjoittaja: Veli-Matti Hynninen
veli-matti.hynninen@kolumbus.fi
Kirkkoherra Veli-Matti Hynninen on juhlaperinteen tuntija, Juhlitaan.netin asiantuntija.
|
|
|
Perinteitä