
|
Ristiäiset & Nimiäiset 



Rippijuhlat & Aikuistumisjuhlat 



Ylioppilasjuhlat & Valmistujaiset 



Kihlajaiset 



Häät 



Hautajaiset 



Vuoden Juhlat 



Muita Juhlia 




Yritysrekisteri 



Yritysesittelyt 



Liity rekisteriin 




Tärkeitä lomakkeita 



Keskustelufoorumi 



Kauppatori 



Artikkelit 




Lisää suosikkeihisi 



Tee aloitussivuksi 



Lisää linkki / kuva 



Mediakortti (PDF) 



Yhteydenotto 



|

|

|
|

|

|

Miksi munia maalataan ja mämmiä syödään?
Pääsiäinen loistaa kauniina myös kukillaan ja väreillään. Naulakukkana tunnettu neilikka (Nägelein, Nägelblum) viittaa ristiinnaulitsemiseen. Pääsiäislilja taas on puhtauden ja viattomuuden tunnus. Narsissi eli pääsiäiskello (Osterglocke) puolestaan viittaa ylösnousemukseen ja kuoleman voittamiseen. Kukat, raeruhot tai hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat muistuttavat miten uusi puhkeaa esiin usein yllättävästi. Uutta voi kyllä vaatia, mutta kukoistus puhkeaa aina omia aikojaan.
Muna on myös ikuisen elämän symboli. Edessä oleva uusi on vielä salattua, mutta kerran se vielä murtautuu esiin "vankilastaan." Legenda tietää jo Maria Magdalenan lahjoittaneet uhriveren merkkinä punaisen munan keisari Tiberiukselle. Munien maalaaminen on kristittyjen yhteistä perinnettä alkuajoista lähtien.
Keltaiset kananpojat, pääsiäismunan seuraava askel, muistuttaa salaisuuden avautumisesta uudeksi elämäksi. Eivät vain ihmiset ja kananpojat, myös aurinko tanssii pääsiäisenä. Koko luomakunta herää nyt ylistämään Luojaansa. Aurinko muistuttaa siitä jumalallisesta valosta, joka kaikkein kirkkaimpana loistaa Kristuksessa.
Myös pääsiäisjänis kuvaa hedelmällisyyden vertauskuvana uuden elämän esiin puhkeamista. Jo israelilaisten pääsiäiseen kuului teurastetun karitsan nauttiminen. Pääsiäislammas muistuttaa Kristuksesta uhrikaritsana, syntien anteeksiantajana ja uuden elämän lahjoittajana.
Mämmi muistuttaa Kristuksesta happamattomana leipänä. Kun Egyptistä oli paettava kiireesti, ei eväsleipää ehditty hapattamaan. Hapan ei pahan vertauskuvana kelpaa pyhälle juhla-aterialle. Eihän juhlapöytään mielellään hyväksytä hapannaamojakaan. Miten hapan ihminen voisi yhtyä juhlailoon ennen kuin happamuus sulaa ja hymy irtoaa? Ylösnoussut Kristus itse johtaa eroon pahasta, antaa synnit anteeksi ja lahjoittaa happamattoman elämän.
Mämmikin siis syvimmältä olemukseltaan muistuttaa Kristuksessa maailmaan koittaneesta pääsiäisilosta ja täyttymyksestä.
Pääsiäistä ei suotta kutsuta juhlien juhlaksi ja päivien kuningattareksi. Se lupaa tuottaa ihmiselle parhaan onnen, suurimman ilon ja riemullisimman vapautuksen.
Kirjoittaja: Veli-Matti Hynninen
veli-matti.hynninen@kolumbus.fi
Kirkkoherra Veli-Matti Hynninen on juhlaperinteen tuntija, Juhlitaan.netin asiantuntija.
|

|
|
|

|

|

|