|
Ristiäiset & Nimiäiset 
Rippijuhlat & Aikuistumisjuhlat
Ylioppilasjuhlat & Valmistujaiset
Kihlajaiset
Häät
Hautajaiset
Vuoden Juhlat
Muita Juhlia
Yritysrekisteri
Yritysesittelyt
Liity rekisteriin
Tärkeitä lomakkeita
Keskustelufoorumi
Kauppatori
Artikkelit
Lisää suosikkeihisi
Tee aloitussivuksi
Lisää linkki / kuva
Mediakortti (PDF)
Yhteydenotto
|
|
|
|
|
|
Pääsiäinen kohoaa muiden juhlien yläpuolelle ylivertaisuudellaan. Vaikka sitä vietetään meillä Suomessa joulua laimeammin, sisällöltään se voittaa kirkkasti joulun ja kaikki muut juhlat. Pääsiäinen on juhlien juhla ja päivien kuningatar. Pääsiäistä, jos mitä, pitää siis juhlia. Rikas pääsiäisperinne kukkineen, ruokineen ja erilaisine tapoineen nostattaa juhlatunnelman.
Aurinkokin tanssii ja yöllä valvotaan
Pääsiäisenä aurinko tanssii, ihmiset vapautuvat iloon. Pääsiäinen palauttaa myös naurun kunniaan. On laskettu kuusivuotiaan lapsen kihertävän kolmesta neljäänsataan kertaa päivässä. Kouluikäinen nauraa jo vähemmän. Mutta mikä hyydyttää hymyn aikuiselta? Aikuinen nauraa keskimääräin enää viisitoista kertaa päivässä. Mutta miksi neljänkympin jälkeen naurujen välit tästäkin vielä harvenevat?
Pääsiääinen on syvimmän ilon juhla. Siksi pääsiäisenä kuuluu tanssia, leikkiä, laulaa ja myös nauraa. Kuoleman kukistuminen luo hyvää tuulta ja valmistaa teitä oikealle juhlailolle. Pääsiäinen ei ole pönäkkä vaan leikkisä ja taipuisa juhla.
Aleksis Kivi kehuu miten "nauraessa kieli virkeästi livertelee ja naurun hopeekello usein kilahtelee." Naurun kukka hillitsee myös tapoja (Castigat ridendo mores) ja saa ihmisen tuntemaan elämänsä arvokkaaksi. Pääsiäisnauru on siis leikin lähisukulainen. Leikkivä ihminen yltää tosikkoa joustavammin spontaaniuteen, nopeaan reagointiin ja välittömyyteen. Totiset torvensoittajat eivät osaa juhlia.
Pääsiäinen tartuttaa iloa ja hyväntuulisuutta kaikkialle missä pääsiäistä vain vietetään. Koko luomakunta herää uuteen toivoon. Koiratkin nauravat hännällään, mutta syvä nauru on kuitenkin ihmisyyden yksi varma tuntomerkki. Pääsiäisessä on mantraa ja mystiikkaa. Pääsiäisen tuntomerkkejä ovat avoimuus, antautuminen, vapautus ja hyväntuulisuus.
Juhannusta on totuttu pitämään Pohjolassa yöttömän yön juhlana. Pääsiäinen on sitä toisella tavalla. Herran päivää juhlitaan läpi yön, eikä moni malta käydä pyhänä yönä levolle lainkaan. Valvomalla läpi yön muistetaan Jumalan vapauttaneen Israelin kansan Egyptin orjuudesta. Pääsiäisyönä Kristus voittaa kuoleman kuolemallaan. Kirkkoisä Krysostomos muistuttaa, että pääsiäisenä myös tuonelan portit avataan ja ihmissuku vapautetaan uuteen todellisuuteen. Pääsiäinen kuuluttaa, että nyt on alkamassa jotakin aivan uutta ja ihmeellistä.
Kirjoittaja: Veli-Matti Hynninen
veli-matti.hynninen@kolumbus.fi
Kirkkoherra Veli-Matti Hynninen on juhlaperinteen tuntija, Juhlitaan.netin asiantuntija.
|
|
|
|
|
|
|
Perinteitä