|
|
|
|
Kokko vai salko
Vanhastaan länsi- ja eteläsuomalaiseen perinteeseen kuuluneet hel(k)avalkeat ja pääsiäiskokot kasvoivat vähitellen juhannuskokoiksi ja -saloiksi. Itä- ja Pohjois-Suomessa totuttiin jo varhain polttamaan juhannuskokkoja. Ruotsissa ja suomenruotsalaisseuduilla juhannukseen ovat kuuluneet myös kauniisti koristellut juhannussalot (majstång).
Salot, eivätkä kokotkaan ole suomalaisten omaa keksintöä. Juhannussalon syvintä symboliikkaa voi hakea muinaisista uhri- ja sukupuista. Elämänpuun ympärillä viihtyvä tieto jakaa valistusta ja turvaa. Juhannussalon ympärillä leikitään, tanssitaan ja juovutaan elämästä. Salko kukkineen, nauhoineen, lippuineen, laivoineen ynnä muine symboleineen on kuin ikiaikainen toteemi, jonka edessä ylpeimmänkin on nöyrryttävä. Elämä on salaisuus.
Kokkotulen polte viittaa syvimmältään jumalalliseen todellisuuteen. Johannes Kastaja, Jumalan lähettämä profeetta antoi juhannukselle nimensä ja kuulutti maailmalle saarnansa: Jumalan valtakunta on lähellä, tehkää parannus. Kohottakaamme kesän ensimalja nimipäivä- ja syntymäpäiväsankarillemme, Johannes Kastajalle! Johannes todistaa, että Hengen palava tuli uudistaa elämän ja lahjoittaa rohkeuden.
Kirjoittaja: Veli-Matti Hynninen
veli-matti.hynninen@kolumbus.fi
Kirkkoherra Veli-Matti Hynninen on juhlaperinteen tuntija, Juhlitaan.netin asiantuntija.
|
|
|
Perinteitä 