Sanomalehti otti tehtäväkseen haastatella levikkialueensa kuntien vanhimpia asukkaita. Toimittajan soittokierros kunnanjohtajille tuotti tulosta. Yhden kunnan edustaja kuitenkin valitteli ettei voi vastata, koska heidän kuntansa vanhin asukas oli kuollut jo edellisenä vuonna.
Hauska kömmähdys vihjaa, että korkeaan ikään ehtineitä arvostetaan.
No, varmaa ainakin on ettei elämästä selviä hengissä. Vanhuus näet on lajissaan parantumatonta. Vaikka moni haluaa elää kauan, harva haluaa tulla vanhaksi. Mutta jos valinnanvaraa on, kannattaa ihmisistä valita kavereikseen vanhat, mutta työkaluista uudet.
Yli kolmekymmenvuotisen kirkkoherrakauteni aikana kaksi seurakuntalaistani on saavuttanut kunnioitetun sadan vuoden iän. Jogurttia mainostava 150-vuotias saa seurakseen satatuhatta satavuotiasta, joista Suomessa elää kolmisensataa. Usein vanhuus ja viisaus viihtyvät toistensa seurassa. Valta ja viisaus kohtaavat valitettavan harvoin, mutta jälki on hyvää.
Kolmasluokkalainen Johanna kirjoitti, että ”Vanhus on ihminen, mutta vanha.” Ja hieman vanhempi Sami jatkoi: ”Kun vanhana ei jaksa tehdä raskaita töitä, voi vaikka maalata oman talonsa. Kun ihminen on vanha on hänellä pelon aihe, jos jään ilman ystäviä.”
Näissä lasten vastauksissa kiteytyy vanhenemisen ydin. Vanheneminen on inhimillistä. Hyvään elämään kuuluu aktiivisuus, luovuus ja läheisyys.
Mutta painaako ikä?
Ikääntymisen myytit voi parhaiten karistella innostuksen, leikkimielen ja uuden oppimisen avulla. Monet taidot paranevat iän karttuessa. Looginen ajattelu terävöityy ja pitkäaikaiseen muistiin kertyy osaamista, niin sanottua hiljaista pääomaa. Ikä siis vahvistaa vastuunkantokykyä. Kuka olisi iäkästä etevämpi vaikka luottamustehtävissä? Marsalkka Mannerheim oli 78 tullessaan presidentiksi, J.K. Paasikivi 75-vuotias.
Kuormittuneet aivot kaipaavat unta. Toisin kuin luullaan, nukkuessa aivot ovat valveilla oloa aktiivisempia. Aivoja on huollettava säännöllisellä liikunnalla ja monipuolisella ravinnolla. Elämä on hallinnassa kun aivot ovat kunnossa.
Vanhenemista ei siis pidä nähdä sarjana epäsuotuisia muutoksia. Psykogerontologia selvittää psyykkisiä älykkyyttä, muistia, oppimista ja muita psyykkisiä toimintojamme. Kliininen gerontologia eli geriatria puolestaan tutkii miten hoitaa muistia ja vanhenevien sairauksia.
Elämänsä pidentäminen on aina kiinnostanut ihmistä. Muinoin nuoruutta yritettiin varmistaa kylpemällä nuoruuslähteissä, syömällä kultalautaselta tai hengittämällä sisään nuorten tyttöjen henkeä. Soluterapialla tai gingsengjuurella yritettiin ehkäistä vanhenemista. Suurpoliittisia päämääriä ulkonäöllään hallinnut kuningatar Kleopatra yritti säilyttää nuoruutensa kylpemällä aasin maidossa.
Parempi olisi kuitenkin katsoa totuutta silmiin ja hyväksyä vanhenemisensa. Aikuiset naiset tai harmaat pantterit syttyvät veikeistä katseista ja rakastavasta hellyydestä. Eräs kuusikymppinen ilosilmä kertoi miten hän kerran kulki pitkänhuiskean, hyväryhtisen tyttärensä kanssa Espalla. Tyttärensä hämmästykseksi hän keräsi vastaantulijoiden katseet ja sai tuntea olevansa huomattu ja haluttu.
Pilkettä pitää olla. Rohkeutta ja luottamusta itseensä tarvitaan. Kokemus on kauneuden palvelijatar. Kunnianhimosta (ambitiosta) ja valtakamppailusta vapaa ihminen näkee toisen ihmisen arvon, ei tuijota omaan napaansa, vaan kannustaa toista.
Jokainen meistä haluaa, että meitä kohdellaan huolehtivasti ja arvostavasti. Kokemuksemme arvo punnitaan sillä, miten kunnioittavasti kohtelemme toisiamme. Jos opimme iloitsemaan toisten menestyksestä, olemme ilon suuromistajia, sillä ilonaiheita on silloin paljon enemmän kuin jos iloitsisimme vain omistamme.
Arvostuksen antamisessa toiselle ei pidä pihtailla. Miten paljon hyvää voimme saadakaan aikaan, jollemme välitä siitä, kuka saa kunnian.” Se mitä teemme toistemme vuoksi, hyödyttää kaikkia. Jos lakkaa valvomasta omia etujaan, ei ole uhka kenellekään. Kunnian jakaminen toiselle palaa aina takaisin antajalleen.
Vanheneminen ei siis ole sairaus van elämän täyttymystä.
Veli-Matti Hynninen
veli-nmatti@hynninen.info
Veli-Matti Hynninen
veli-matti.hynninen[a]kolumbus.fi
Kirkkoherra Veli-Matti Hynninen on juhlaperinteen tuntija, Juhlitaan.netin asiantuntija.
Urho Kekkonen ei unohdu