|
Ristiäiset & Nimiäiset 
Rippijuhlat & Aikuistumisjuhlat
Ylioppilasjuhlat & Valmistujaiset
Kihlajaiset
Häät
Hautajaiset
Vuoden Juhlat
Muita Juhlia
Yritysrekisteri
Yritysesittelyt
Liity rekisteriin
Tärkeitä lomakkeita
Keskustelufoorumi
Kauppatori
Artikkelit
Lisää suosikkeihisi
Tee aloitussivuksi
Lisää linkki / kuva
Mediakortti (PDF)
Yhteydenotto
|
|
|
|
|
|
Hääperinteen aakkosia
Amoriini on kuvataiteista tuttu enkelisiipinen ja alaston lemmenjumala, joka ampuu rakkauden nuolia ihmisten sydämiin.
Apostoli Paavali sanoi: "Rakkaus on pitkämielinen ja lempeä, rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.”
Bestman eli puhemies on sulhasen lähin apulainen häissä. Tapa on lähtöisin 200-luvulta, jolloin gootit ryöstivät morsiamia lähikylistä. Sulhanen pyysi tehtävään apua kylän parhaalta mieheltä. Bestman piti hääjuhlassa huolen siitä, ettei suku ryöstä morsianta takaisin.
Helmi on ollut kauniin hohteensa ja pyöreän, pallomaisen muotonsa vuoksi kuun ja naisellisuuden sekä täydellisyyden vertauskuva. Muinaisessa Kreikassa helmi symboloi meren vaahdosta syntynyttä rakkauden jumalatar Afroditea. Itäeurooppalaiset jalokivikauppiaat sanoivat: "Helmet, joihin uskomme, tuottavat meille kuunhopeisia kyyneleitä, mutta kyyneleet tuottavat iloa".
Honeymoon Käsite tulee ajalta, jolloin morsiamen piti hedelmöityäkseen juoda hunajaa kuukauden ajan vihkiäisistä.
Huntua, viattomuuden ja puhtauden vertauskuvaa, pidettiin pahojen henkien karkottajana. Aikana, jolloin isä valitsi tyttärensä puolison, morsian verhottiin huntuun, ettei sulhanen morsiamen nähtyään luopuisi hääaikeistaan.
Huomenlahjan antaminen oli lakisääteinen velvollisuus vielä vuonna 1734. Huomenlahjan juuret ovat ajoilta, jolloin morsian ostettiin ja vaimo oli taloudellisesti miehestään riippuvainen. Huomenlahjan tarkoituksena oli turvata morsiamen tulevaisuus leskeksi jäämisen varalta.
Hääkakun tarina vie antiikin Roomaan, jossa morsian söi jauhoista ja vedestä leivottua kakkua. Varhaisimmat hääkakut eivät olleet kermaherkkuja, vaan säilyviä kuivakakkuja, joita tuore pari mutusteli vielä häidensä vuosipäivänä. 1800-luvun Suomessa sokerileipurit taiteilivat marsipaanista temppelin muotoisia krokaanikakkuja hääjuhliin. Kakun sisällä oli usein kyyhkynen tai enkeli. Kerroksellisen, ylöspäin kapenevan hääkakun keksi tiettävästi ranskalainen kokki, joka mieltyi englantilaiseen tapaan koota hääleivonnaiset keoksi, jonka yli morsian ja sulhanen suutelivat toisiaan. Hääkakun kerrosmainen, ylöspäin kapeneva muoto symboloi hedelmällisyyttä.
Hääkaramelleja on jaettu jo 1600-luvulla säätyläisten häissä, talollisten keskuuteen tapa levisi 1800-luvulla. Usein hääkaramellit kätkevät sisälleen elämänviisauden tai aforismin.
Hääsuudelma on roomalaiselta ajalta periytyvä tapa, jolloin suudelma sinetöi liiton virallisesti.
Häävalssi Neidonryöstön jälkeen sulhanen esitteli ystävilleen valloitustaan tanssimalla tulevan vaimonsa ympärillä. Vasta paljon myöhemmin häävalssista tuli morsiamen ja sulhasen yhteinen tanssi.
Kaaso Ensimmäiset kaasot olivat rikkaita rouvia ja ruustinnoja, jotka lainasivat morsiamelle korujaan ja vaatteitaan. Kaasoehdokkaan piti olla naimisissa, sillä naimattoman kaason uskottiin rikkovan hääparin välit. Nykyään kaaso on usein morsiamen läheinen ystävä.
Morsiamen kanto kynnyksen yli juontaa roomalaiseen uskomukseen, jonka mukaan morsiamen kompastuminen kynnyksellä enteilee huonoja aikoja.
Morsiuskimppu yleistyi vasta 1800–1900-luvun taitteessa. Sitä ennen kimpun virkaa hoiti nenäliina ja virsikirja. Morsiuskimppuun liittyy paljon uskomuksia. Esimerkiksi 1500-luvun Englannissa hääparit kiinnittivät rakkautta ja uskollisuutta symboloivan rosmariinikimpun vaatteisiinsa; myös häävieraille annettiin sidottuja rosmariinikimppuja.
Morsiuskimpun tai sukkanauhan heittäminen liittyy 1500-luvulle. Tuolloin europpalaiset uskoivat, että morsiuspuvun pala tuo onnea. Niinpä häävieraat ryhtyivät tuumasta toimeen ja saksivat juhlan aikana palan morsiamen puvusta itselleen. Siksi morsiamet alkoivat heittää vieraille onnen kantamoisiksi uskottuja paloja asustaan, joista yksi oli sukkanauha. Tästäkin tavasta luovuttiin, sillä juopuneet miesvieraat yrittivät itse ryöstää sukkanauhan morsiamelta. Alkoi morsiuskimpun heittämisen perinne.
Morsiuspuku Ranskan kuningatar Anne of Brittany pukeutui ensimmäisenä naisena valkoiseen morsiuspukuun häissään vuonna 1499. Kului kuitenkin satoja vuosia, ennen kuin valkoinen morsiusvärinä vakiintui. Keskiajan morsiamella oli usein punainen puku. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa suomalainen morsian pukeutui usein mustaan, mutta syyt olivat enemmän käytännölliset kuin muotihistorialliset. Musta oli tyylikäs väri ja musta puku usein nuoren tytön ensimmäinen hienompi asu, jonka hän vanhemmiltaan sai.
Morsiuskruunu Vielä sota-aikana morsiamet kasvattivat myrttiä ikkunalaudallaan, josta he sitoivat myrttikruunuunsa. Nyt morsiuskruunusta käytetään nimitystä tiara, joka on helmistä ja koruista muotoiltu hiuskoriste.
Polttarit Ensimmäisiä polttareita viettivät spartalaiset sotilaat, ja meno oli tiettävästi yhtä railakasta kuin nykyisissä polttareissa.
Riisi Hedelmällisyyttä symboloivan riisin heittäminen uunituoreen avioparin päälle on englantilainen perinne. Aikaisemmin riisi korvattiin vehnänjyvillä tai leivänmuruilla, joita anoppi heitti häätaloon saapuvan miniänsä päälle. Viktoriaanisessa Englannissa heitettiin myös pähkinöitä.
Sininen on väreistä henkisin, uskollisuuden vertauskuva. Se tuo mieleen ilman, veden, kristallin ja timantin. Sinisen amuletin on arveltu suojelevan pahoilta katseilta. Morsiamella tulee viktoriaanisen perinteen mukaan olla jotain sinistä.
Sormuksen rengasmainen muoto kuvaa loppumattomuutta, ikuisuutta ja yhteyttä. Kihlauksen ja avioliiton symboli sormuksesta tuli keskiajalla. Tarun mukaan vasemmasta nimettömästä lähtee vena amores, suoraan sydämeen saapuva rakkauden suoni.
Lähteet: Häät - elämämme kaunein juhla. Tuula Salakari
Suuri symbolikirja. Hans Biedermann. Häät bröllop. Helsingin kaupunginmuseo. Jekka McVicar: Suuri Yrttikirja, WSOY.
Teksti: Marjo Hentunen
|
|
|
|
|
|
|
Aikataulu
Piia & Marko 20.03.2010