|
Ristiäiset & Nimiäiset 
Rippijuhlat & Aikuistumisjuhlat
Ylioppilasjuhlat & Valmistujaiset
Kihlajaiset
Häät
Hautajaiset
Vuoden Juhlat
Muita Juhlia
Yritysrekisteri
Yritysesittelyt
Liity rekisteriin
Tärkeitä lomakkeita
Keskustelufoorumi
Kauppatori
Artikkelit
Lisää suosikkeihisi
Tee aloitussivuksi
Lisää linkki / kuva
Mediakortti (PDF)
Yhteydenotto
|
|
|
|
|
|
Itse hääpäivä
Nyt koittaa hääpäivänne. Hääpäivän ajankäyttö on hyvä suunnitella etukäteen,
mutta maltin kanssa. Kaikkea voi sattua. Kaikki ei mene kellon tarkasti ja
miksi pitäisikään? Pystytte nauttimaan päivästänne paremmin, jos ette
aseta sille jyrkkiä rajoja. Nyt on aika nauttia yhteisen työn tuloksista.
Kaikki aherrus on takanapäin. Tämä on teidän päivänne. Onnittelut!
[Kuljetuksista]
[Kirkosta]
[Vihkikaavasta]
[Onnitteluista]
[Puheista]
[Puheensuunnittelu]
[Hääkakun leikkaaminen]
[Häävalssi]
[Hääkimppu & Sukkanauha]
[Hääparin poistuminen]
[Jatkoista]
[Hääyö]
[Häämatka]
Kuljetuksista
Yleensä bestman toimii morsiusparin kuskina paikasta toiseen; kirkkoon,
jos morsiuspari haluaa saapua paikalle yhdessä, valokuvaukseen,
vastaanotolle sekä hääyönviettopaikkaan. Hommaan voidaan nakittaa
joku muukin hyvä ystävä.
Hääpari voi mennä ensimmäisenä hääpaikalle vastaanottamaan sinne
tulevia vieraitaan taikka ajella sen aikaa, että häävieraat kerkeävät
hääpaikalle. Molemmissa tavoissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Mikäli matka kirkosta juhlapaikalle on pitkä, hankala taikka
vieraspaikkakuntalaisia on juhlassa paljon, on kohteliasta
järjestää heille kuljetus. Linja-auton vuokraan vaikuttavat
viikonpäivä, kellonaika, kilometrit, käyttöaika, varustetaso
(tilausliikenteessä olevat bussit ovat korkeatasoisemmin varusteltuja),
ja se kuinka kaukaa auto tulee paikalle. Hinnoittelu on täysin vapaata,
joten kannattaa pyytää tarjous useammasta lähiyrityksestä.
Takaisin alkuun
Kirkosta
Hyvissä ajoin ennen toimituksen alkua kokoontuvat morsiusparin
lähimmät —vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset— kirkkoon ja
asettuvat paikoilleen. Morsiamen sukulaiset ja ystävät istuvat
takaa katsoen vasemmalle ja sulhasen sukulaiset puolestaan takaa
katsoen oikealle, etupenkki on varattu lähisukulaisille.
Käytännöstä voi joustaa, jos jommallakummalla on huomattavasti
suurempi sukulais- ja ystäväpiiri.
Pienet morsiusneidot ja sulhaspojat voivat vastaanottaa vieraita
jakamalla heille riisipusseja. Riisipussien jako voidaan toki
jättää myös vihkitilaisuuden loppuun, mutta pienillä apulaisilla on
helpompi jakaa riisipusseja satunnaisesti saapuville vieraille kuin
yhtäaikaa kirkon ovista ulos rynniville vieraille. Vanhoista
häätavoista on nykypäiviin säilynyt tapa heittää hääparin ylle
runsain mitoin riisiä heidän poistuessaan kirkosta. Uskomusten
mukaan sade merkitsee siunausta ja rikkautta, ja riisien runsaus
potria poikalapsia.
Jos isä saattaa morsiamen alttarille, hänelle jätetään paikka vaimonsa
viereen penkin päähän. Saattajana voi toimia myös oma veli tai hyvä ystävä.
Morsiamen tai sulhasen eronneet vanhemmat istuvat yleensä eri
penkkirivillä uusien puolisoittensa kanssa. Mikäli he tulevat
toistensa kanssa toimeen, ei mikään estä heitä istumasta samalla
penkkirivillä. Yleensä se puolisko, jonka luona morsian/sulhanen on
viettänyt valtaosan lapsuudestaan, istuu aivan ensimmäisessä penkissä.
Joku ystävistä tai seremoniamestari voi ohjata lähisuvun omille paikoilleen.
Sulhanen odottaa seremonian alkua sakastissa bestmaninsa kanssa. Kun tieto
morsiamen saapumisesta on kiidätetty heille, siirtyvät sulhanen ja bestman
kohti alttaria. Sulhanen asettuu alttarin ääreen oman sukunsa puolelle.
Hänen takanaan seisoo bestman, joka voi huolehtia myös sormuksesta.
Vihkikaava alkaa alkusoitolla eli häämarssilla, jonka aikana vihittävät
saapuvat alttarin eteen ja polvistuvat.
Kun urkuri aloittaa häämarssin, hääväki nousee seisomaan. Hääväki
istuutuu morsiusparin saavuttua alttarille ja häämarssin vaiettua.
Muutamat papit ovat tosin sitä mieltä, että hääväen tulisi seisoa
koko toimituksen ajan. Tavallisesti pappi antaa merkin milloin
noustaan ja milloin istutaan.
Jos morsiuspari saapuu kirkkoon yhdessä, häämarssi alkaa morsiusparin
saavuttua kirkon tai kappelin ovelle. Alttarilla sulhanen seisoo oikealla
ja morsian vasemmalla, minkä vuoksi vihittävät yleensä myös kulkevat
alttarille niin, että morsian on sulhasen vasemmalla puolella. Jos
sulhanen kuitenkin haluaa kuljettaa morsiamensa alttarille oikealla
puolellaan, tulee sulhasen siirtyä alttarilla morsiamen taitse tämän
toiselle puolelle.
Morsiamen ja hänen saattajansa saavuttua kirkon ovelle, annetaan
urkurille merkki häämarssin aloittamisesta. Morsian etenee käytävää
saattajansa oikealla puolella. Etenemisen tulee olla rauhallista.
Kun morsian ja hänen saattajansa kohtaavat sulhasen, sulhanen kumartaa
morsiamelle ja tämän saattajalle, tarjoaa morsiamelle vasemman käsivartensa,
johon morsian tarttuu oikealla kädellään. Morsian jää siis hetkeksi
saattajansa ja sulhasen väliin, jolloin hänen täytyy vaihtaa morsiuskimppu
kädestä toiseen. Morsiamen luovutuksen jälkeen morsiuspari jatkaa
rauhallista kulkuaan häämarssin tahdissa alttarille ja polvistuu
häämarssin vaiettua.
Takaisin alkuun
Vihkikaavasta
Kun morsian polvistuu alttarilla hän nostaa morsiuskimpun alttarin
yli tai antaa sen kaasolle tai morsiustytölle. Kaaso voi pitää kimppua
koko vihkimisen ajan ja antaa sen takaisin morsiamelle, kun hääpari
kääntyy vihkimisen päätyttyä hääväkeen päin.
Seuraavana on vuorossa johdanto, jota seuraa hääparille tehty vihkipuhe.
Mitä paremmin pappi tuntee vihittävät, sitä henkilökohtaisempi puhe voi olla.
Vihkipuheen jälkeen pappi kysyy ensin sulhaselta:
Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan
(tai...näiden todistajien) läsnä ollessa kysyn sinulta Teppo Tapani Teikäläinen
tahdotko ottaa Maija Maaria Meikäläisen aviovaimoksesi ja osoittaa hänelle uskollisuutta
ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä? (tai…rakkautta sekä hyvinä että
pahoina päivinä aina kuolemaan asti?).
Saatuaan myöntävän vastauksen —Tahdon— pappi esittää samansisältöisen
kysymyksen morsiamelle. Kun morsiankin on vastannut myöntävästi,
bestman ojentaa vihkisormuksen. Pappi lukee sormusrukouksen, jonka
jälkeen sulhanen pujottaa sormuksen morsiamen vasemman käden nimettömään;
pappi julistaa heidät aviopuolisoiksi. Pitemmässä kaavassa papin
sormusrukouksen jälkeen morsian ja sulhanen ottavat sormuksesta
yhdessä kiinni ja kumpikin vuorollaan lausuvat sormusvalan.
Rukouksen aikana morsiuspari on polvillaan. Aviopuolisoiksi
julistamisen jälkeen on vuorossa hääsuudelma.
Vihkimisen yhteydessä voidaan viettää myös ehtoollista.
Ehtoollisen nautittuaan vihityt siirtyvät istumaan heille
varatuille paikoille siksi aikaa, kun häävieraat käyvät ehtoollisella.
Vihityt palaavat alttarin eteen ennen Herran siunausta ja pappi pitää
heille puheen sekä ojentaa vihkiraamatun.
Morsiusparin käännyttyä — morsian oikealta ja sulhanen vasemmalta —
seurakuntaan päin, vastavihitty vaimo seisoo nyt miehensä oikealla puolella.
Vihkimisen päättää virsi tai muu musiikki, jonka aikana vihityt
poistuvat alttarilta musiikin tahdittamina. Morsiusparin jäljessä
alttarilta poistuvat morsiuslapset sekä bestman, joka tarjoaa
käsivartensa kaasolle. Heidän jälkeensä poistuvat morsiusparin
vanhemmat siten, että morsiamen äidin rinnalla kulkee sulhasen
isä ja heidän jäljessään sulhasen äiti ja morsiamen isä. Heidän
jälkeensä tulevat vastavihittyjen lähisukulaiset ja niin edelleen.
Vihkikaava löytyy täydellisenä uuden virsikirjan liite-sivuilta.
Takaisin alkuun
Onnitteluista
Vastavihittyjä voidaan onnitella kirkon pihalla tai hääjuhlan viettopaikassa.
Mikäli vihittyjä onnitellaan kirkon pihalla, on hyvä ottaa selville mahdolliset
seuraavat vihittävät. On ikävää, jos kesken onnittelujen paikalle rynnii
seuraavan juhlan väkeä. Paikka sovitaan etukäteen, jotta kaikki sujuisi
kitkattomasti. Ensimmäisenä morsiusparia onnittelevat morsiamen vanhemmat,
heidän jälkeensä sulhasen vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset ja sitten
muut lähiomaiset ja niin edelleen.
Jos hääparia onnitellaan kirkon pihalla, tarjoillaan häävieraille
juhlapaikalla onnittelumaljat. Ne kohotetaan kuitenkin vasta morsiamen
isän kehoituksesta morsiusparin saatua omat lasinsa. Jos hääparia
onnitellaan vasta juhlapaikalla, tarjoillaan häävieraille maljat vasta
sen jälkeen. Onnitteleminen häämalja kädessä on vaikeaa, ja halaaminen
lähes mahdotonta.
Takaisin alkuun
Puheista
Tavan mukaan hääpöydässä pidetään ainakin kolme puhetta. Ensimmäisenä
puhuu morsiamen isä, joka kohdistaa puheensa nuorelle parille, joko
leikkisään sävyyn tai vakavasti ja elämänohjeita antaen. Puheen päätteeksi
isä kohottaa maljan hääparin onneksi.
Seuraavan puheen pitää sulhasen isä, joka sijoittaa puheensa
tavallisesti siihen vaiheeseen, kun pääruoka on syöty. Sulhasen
isä puhuu nuorelle parille ja hänkin voi kohottaa maljan heidän onnekseen.
Kolmannen puheen voi pitää pappi, jos hänellä on mahdollisuus osallistua
hääjuhlaan. Hän tavallisesti muistuttaa avioliiton merkityksestä ja vastuusta.
Tämän jälkeen saavat kaikki halukkaat esittää morsiusparille
onnittelupuheensa. Puheita ei kuitenkaan pidä venyttää loputtomiin,
jottei pöydässä istuminen käy liian raskaaksi. Tavallista on, että
myös kaaso ja bestman lausuvat morsiusparille muutaman sanan.
Hääpari ei nouse seisomaan heille osoitettujen kunnianosoitusten aikana.
Sulhaselta ei odoteta vastauspuhetta, mutta mikään ei estä häntä puhumasta
nuorikolleen tai kiittämästä muutamalla sanalla appivanhempiaan morsiamesta
tai häiden järjestelyihin osallistuneita.
Puheensuunnittelijan kultainen opas:
- historia
- nykyisyys
- tulevaisuus
- loppukevennys
- onnentoivotus
Takaisin alkuun
Hääkakun leikkaamisesta
Yksi juhlan kohokohdista on hääkakun leikkaaminen. Mikäli hääkakun ylin
osa on tarkoitus säästää hääparille, aloittaa hääpari kakun leikkuun alimmasta
kerroksesta. Muussa tapauksessa ylimmästä.
Vanha tapa kertoo, että kumman käsi on kakkua leikatessa päällimmäisenä,
sanoo talossa kaapin paikan. Toinen voi kuitenkin varmistaa emännyyden/
isännyyden talossaan polkaisemalla puolisoaan jalalle.
Hääkakun leikkuu on tapahtuma, jonka monet vieraat haluavat kuvata.
Suositeltavaa on siis malttaa mielensä ja toimia niinkuin hidastetussa
filmissä, jotta kaikki saavat kuvansa otettua.
Takaisin alkuun
Häävalssista
Häävalssien tanssimisessa on käytössä kaksi tapaa.
1. Hääpari aloittaa häävalssinsa. Vanhemmat osallistuvat siihen noin puolessa välissä.
Muut vieraat osallistuvat seuraavan valssin alkaessa.
2. Hääpari tanssii häävalssinsa. Vanhemmat liittyvät mukaan seuraavan
valssin puolessa välissä. Muut vieraat kolmannen valssin alkaessa.
Häävalssin ajan morsian pitää hääkimppua oikeassa kädessään. Virallisen
häävalssin jälkeen morsiuskimpun voi jättää pöydälle lepäämään ja pyörähdellä vapaammin.
Kun vanhemmat liittyvät valssin pyörteisiin, kumartaa sulhasen isä ensin morsiamen
äidille ja morsiamen isä sulhasen äidille. Seuraavaksi sulhanen tanssittaa anoppiaan
ja morsiamen isä tytärtään. Myös appi ja sulhasen veljet voivat tämän jälkeen tanssittaa
morsianta. Juhlan jatkuessa kaikilla miesvierailla on lupa ja kunnia tanssittaa morsianta.
Morsiusparin kannattaa muistaa, että kakun leikkaamisen lisäksi häävalssi on niitä hetkiä,
jonka kaikki sukulaiset ja tuttavat haluavat kuvata muistoksi.
Takaisin alkuun
Hääkimpun ja sukkanauhan heitosta
Jos morsian haluaa säilyttää oman kimppunsa, sidotaan heittokimppu erikseen.
Se voi olla täysin samanlainen taikka hääkimpun pienoismalli. Heittokimppua
säilytetään erikseen ja otetaan esille vasta heittohetkellä.
Hääjuhlan kaikki naimattomat naiset kokoontuvat morsiamen ympärille.
Morsian kääntyy poispäin naisista ja heittää kimpun. Hääkimpun kiinnisaanut
on uskomusten mukaan seuraava morsian.
Sitten kokoontuvat hääjuhlan kaikki poikamiehet. Vuorossa on sukkanauhan
heitto. Sulhasen tulee riisua morsiamen sukkanauha käsiään käyttämättä.
Kun sukkanauha on riisuttu, kääntyy sulhanen poispäin miehistä ja heittää
sukkanauhan. Samat uskomukset pätevät myös sukkanauhan kiinnisaaneeseen mieheen.
Takaisin alkuun
Hääparin poistumisesta
Morsiusparin päivä on hyvin pitkä, mutta silti heiltä odotetaan tyylikästä
ja luontevaa käytöstä, iloisia, herkässä olevia hymyjä ja kiitollisuutta
osakseen tulleesta huomiosta.
Heidän on jaksettava kuljeskella seurustelemassa kaikkien vieraiden kanssa.
Hääpäivänään heillä kuitenkin on lupa, vaikka ovat tavallaan juhlan emäntä
ja isäntä, liikkua erottamattomana parina.
Morsiuspari poistuu hääjuhlasta yleensä ensimmäisenä, hyvästellen vain
vanhempansa. Hääväki nousee seisomaan hääparin lähtiessä.
Hääpari voi poistua illan mittaan myös huomiota herättämättä.
Takaisin alkuun
Jatkoista
Morsiuspari voi halutessaan järjestää jatkot lähimmille ystävilleen,
tai kutsua mukaan kaikki halukkaat. Jatkoilla kaikki maksavat omasta kukkarostaan.
Jatkopaikkakin valitaan useimmiten niin, että morsiuspari voi poistua sieltä
halutessaan ja muut jatkaa juhlia voimiensa mukaan. Jatkopaikka on yleensä
hotellin yökerho, jonne hääseurueen on syytä tehdä suuntaa-antava pöytävaraus.
Häätilaisuudessa ravintolat ovat useimmiten hyvin joustavia, ja lisää tuoleja
pöytien ympärille yleensä löytyy.
Takaisin alkuun
Hääyöstä
Hääpari voi ilmoittaa lähipiirille hääyönviettopaikkansa, jotta he voivat
jekuttaa heitä taikka säilyttää taatun rauhan salaamalla kohteensa.
Tapana on, että läheiset ystävät käyvät tekemässä hääyönviettopaikassa
kaikenlaisia jekkuja. Piilotettuja tunnin välein piriseviä kelloja,
riisiä häävuoteelle, ... Erään postissa töissä olevan ystäväni makuuhuoneen
ovi oli tukittu sanomalehtikasoilla ja wc täytetty ilmapalloilla.
Vain mielikuvitus on rajana ja tietenkin on muistettava kohtuus, ettei
hääparin yö mene pilalle yli-innostuneiden jekuttajien vuoksi. Hääparille
voi myös toimittaa iltapalakorin kuohuviinillä varustettuna.
Hääyönsä nuoripari viettää ylellisesti morsiussviitissä, joita on kaikissa
suuremmissa hotelleissa. Sviitin vuokra yöltä on noin 800-1500 mk.
Tavallisesti hintaan sisältyy pullo kuohuviiniä hedelmäkorin kera sekä
huoneeseen tarjoiltu aamiainen. Kannattaa kuitenkin etukäteen kysyä,
mitä huoneen hintaan kussakin hotellissa kuuluu. Huoneen saa yleensä
luovuttaa muutamia tunteja myöhemmin kuin tavallisen huoneen. Mikäli
mahdollista, hääsviittiin kannattaa etukäteen viedä vaihtovaatteet sekä
hieman iltapalaa eväskoriin.
Hääyönsä voi viettää myös esim. tunnelmallisesti eräkämpässä,
oman kodin lämmössä, jokainen omalla tavallaan.
Hääpäivästä alkaa tuoreen avioparin niin sanottu kuherruskuukausi.
Aikoinaan se todella tarkoitti sitä, että vastavihityt viettivät kuukauden
tiivisti yhdessä, juoden runsaasti hunajaista juomaa. Hunajajuoman piti
hälventää estoja ja kiihdyttää haluja.
Takaisin alkuun
Häämatkasta
Häämatkaa varattaessa on syytä mainita matkan tarkoitus matkatoimistovirkailijalle.
Silloin virkailija voi suositella erityisesti hääpareille tarkoitettuja
kohteita. Yleensä häämatkan tulee täyttää kaksi ehtoa: pari lähtee sinne
ilman muita mukaantulijoita, ja matkan määränpää on tavallisesti vain
hääparin tiedossa. Häämatkalla uunituore hääpari saa olla rauhassa
keskenään, arkihuolten ulottumattomissa. Eikä sitten kännykkää mukaan!.
Takaisin alkuun
|
|
|
|
|
|
|
Aikataulu
Piia & Marko 20.03.2010