Juhlitaan.net - Opas juhlaan kuin juhlaan...



JUHLAT



Etsi     
yrityskategoria   yrityksen nimi   osoite / paikkakunta     
etsi   


Ristiäiset & Nimiäiset Ristiäiset & Nimiäiset



Rippijuhlat & Aikuistumisjuhlat Rippijuhlat & Aikuistumisjuhlat



Ylioppilasjuhlat & Valmistujaiset Ylioppilasjuhlat & Valmistujaiset



Kihlajaiset Kihlajaiset



Häät Häät



Hääkalenteri Hääkalenteri



Hautajaiset Hautajaiset



Vuoden Juhlat juhlat



Muita Juhlia Muut juhlat



JUHLISSA MUKANA
Yritysrekisteri Yritysrekisteri



Yritysesittelyt Yritysesittelyt



Liity rekisteriin Liity rekisteriin



MUUTA HYÖDYLLISTÄ
Tärkeitä lomakkeita Tärkeitä lomakkeita



JUHLITAAN.NET
Lisää suosikkeihisi Oppaat



Tee aloitussivuksi Tärkeitä lomakkeita



Lisää linkki / kuva Matkakohteita



Mediakortti (PDF) Artikkelit



Yhteydenotto Artikkelit












Äitienpäivä






Äitienpäivä
Täytekakku

Juhlapukeutuminen
Miesten pukeutumisetiketti
Liputus

Loppiainen
Runeberginpäivä 5.2.
Ystävänpäivä
Pääsiäinen
Vappu
Äitienpäivä
Juhannus
Rapujuhlat
Pyhäinpäivä
Halloween
Isänpäivä
Itsenäisyyspäivä
Joulu
Uusivuosi





Sanaan äiti sisältyy selittämätöntä ylivoimaa. Se lyö laudalta formulaykköset, jääkiekon MM-kisat ja vaikka minkä. Sillä äiti peittoaa mennen tullen kenet tahtoo. Äitiin voi luottaa, vaikka hän olisi hyeena. Älä itke äiti, älä äiti kulta, lausui jo Jaakko Juteini (1781-1855) aikanaan.

Runoilijat ovat kilvan virittäneet ylistyslauluja äideistään. Nostamalla äidin mahdollisimman korkealle he ovat halunnet tarkastella elämänkokemusta tarkimmalla mahdollisella silmällä. Sillä äiti on avainhenkilö. Hän on avain omaan elämään. Äiti luo jatkuvuutta, hän valaa vahvuutta. Missä ei ole äitiä, siellä ei ole lastakaan. Sananlaskujen kirja neuvoo ettei äitiä pidä halveksia, vaikka hän on vanhentunut. Äidin sydän on villojakin pehmeämpi.

Lauri Viidan määritelmä äidistä on parhaita tietämiäni kiteytyksiä: "Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät." Runoilija näkee äidissä hyvääkin parempaa, suorastaan pyhää, jumalallista. Siksikö äidit uhrautuvat muita enemmän? Luulen omalta äidiltäni oppineeni eniten kaikkensa antamisen viisautta, uskallusta, luottamusta - elämää. Oi äiti, siunattu on sun virkas!

Äitiä on siis juhlittava enemmän kuin jääkiekon tai formulan maailmanmestaruutta. Äiti on aina juhlansa ansainnut. Aavistiko USA:n Philadelphiassa vuosisatamme alussa elänyt Ann Jarvis niminen nainen miten suureen huutoon hän vastasi aloittamalla äitienpäivän vieton. Ann Jarvis oli näet 1907 menettänyt äitinsä ja pyysi seurakuntansa papilta, että ryhdyttäisiin viettämään kaikkien äitien yleistä muistopäivää. Pappi järjesti Anna Jarviksen äidille muistojuhlan, mutta pian muutkin halusivat äitiään muistettavan. Eikä vain niitä, jotka jo olivat kamppailunsa kamppailleet, vaan myös elossa olevat äidit saivat tästä oman päivänsä.

Olen usein pannut merkille miten nopeasti uusi tapa leviää, jos sille on niin sanotusti sosiaalinen tilaus. Eikä isänpäiväkään syntynyt tyhjästä. Amerikasta sekin sai alkunsa, kun rouva John Bruce Dodd teki aloitteen isänpäivästä. Hänen isänsä oli joutunut jo varhain seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi. Nyt tytär halusi palkita isänsä uurastuksen juhlinnalla. Näin tyttären toive toteutui ja isänpäivästä tuli varsin nopeasti laajasti tunnettu marraskuinen juhlapäivä.

Äitienpäivä on perhekeskeinen juhla. Ruusut kannetaan kotiin ja aamukahvi äidille sänkyyn. Kun äitienpäiväidea oli tullut Amerikasta Suomeen Kotikasvatusyhdistys tuotti kanakouluille ohjelmapaketin antamalla seikkaperäiset ohjeet äitienpäiväjuhlan järjestämiseksi. 1920-luvun Suomessa kansakoulu opettajineen levitti juhlatavan nopeasti maan syrjäisimpiinkin kolkkiin. Äidit kukitettiin, virret veisattiin ja puheet pidettiin. Pappi pyydettiin usein juhlapuhujaksi. Näihin aikoihin liittynee tosikertomus sydämestään äidin osaan eläytyneestä papista. Kun saarna oli ylimmillään hän innostuneena korotti äänensä ja sanoi: "Me äidit" olemme joutuneet niin paljon kärsimään, kestämään ja taipumaan, mutta "me äidit" olemme syntyneet selviytymään. Varmuuden vuoksi oin sanottavat, ettei siihen aikaan naisilla ollut vielä mitään asiaa papinvirkaan. "Me äidit"-lausuja oli siis seurakunnan isä-rovasti.

Äitienpäivästä kasvoi varsin nopeasti virallinen juhlapäivä. 1942 kaikille Suomen äideille myönnettiin vapaudenristi. Vuodesta 1946 lähtien ansioituneille äideille ryhdyttiin jakamaan Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitaleja. Kun siitä 1947 tuli vielä virallinen liputuspäivä, äitien juhlapäivästä oli tullut perheiden ja kotien hyväksymä yhteinen juhlapäivä. Viimeisin juhlaa koskeva muutos astui voimaan 1993 jolloin ansioituneiden äitien muistaminen siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja ministeriön järjestämään äitienpäiväjuhlaan valtioneuvoston juhlahuoneistoon. Juhla siellä toinen täällä, nyt juhlivat äidit.

Kiitos elämästä, Äiti!


Kirjoittaja: Veli-Matti Hynninen
veli-matti.hynninen@kolumbus.fi

Kirkkoherra Veli-Matti Hynninen on juhlaperinteen tuntija, Juhlitaan.netin asiantuntija.









Nina Mattila - Visual artist


Sokos Hotel Helsinki











Copyright © 2002-2009 LANIQAtuotanto   |   Tervasaarenkatu 3, 48910 Kotka   |   Puh. 0408653534  |  myynti [a] juhlitaan.net   |   Sivuston käyttöehdot